Köysitehdas Manillan tie kulttuurikeskukseksi

Teksti: Mikko Mattila, 2009 / Martinrantaseuran jäsenlehti

Köysitehdas Manillan siirrettyä vuonna 1985 toimintansa Rymättylään vanhat tehdasrakennukset Aurajoen itärannalla jäivät tyhjilleen. Kiinteistön omistus siirtyi ensiksi rakennusliike Kivikartiolle ja sitten NCC-Puolimatkalle. Tarkoituksena oli purkaa vanhat rakennukset ja rakentaa tilalle asuinkerrostaloja. Turussa silloin aktiivisesti toiminut ympäristöliike kuitenkin ajoi voimallisesti rakennusten suojelua ja onnistuikin niin, että vanhan viinatehtaan rakennus samoin kuin polttimomestarin asuintalo suojeltiin. Nuorimmasta eli 1940-luvun lopulla rakennetusta tehdasrakennuksesta suojeltiin kuitenkin vain joenpuoleinen julkisivu.

Suojelupäätöksen jälkeen NCC-Puolimatka suunnitteli kunnostavansa suojeltuihin tiloihin asuinhuoneistoja ja koemielessä myös jo markkinoi niitä. 90-luvun alussa yllättänyt lama kuitenkin tyrmäsi nämä hankkeet. Tehdastiloihin oli suunnittelutyön ajaksi otettu vuokralaisia, mm. erilaisia pienyrityksiä ja toimistoja. Vuonna 1991 Manillan vuokralaiseksi tuli myös Aurinkobaletti, joka jo pitkään oli etsinyt eri puolilta Turkua sopivia esiintymistiloja. Tällaiseen käyttöön otettavat tilat vaativat tietenkin perusteellisen kunnostuksen, minkä käytännössä teki Aurinkobaletin toiminnanjohtaja Erkki Lehmussaari.

Näin edettiin muutama vuosi. Talossa oli Aurinkobaletin lisäksi nyt jo muitakin kulttuurialan toimijoita. Aurinkobaletin kannatusyhdistyksen piirissä virisi tällöin ajatus, että Manillasta voisi saada toimivan kulttuurikeskuksen. Sopivista ja riittävän edullisista vuokratiloista kulttuurin käyttöön oli silloinkin Turussa pulaa. Aurinkobaletti oli vuonna 1992 perustanut tanssitaiteen ja muun kulttuurin tukemista varten Turun tanssitaiteen tukisäätiön. Säätiön peruspääoma oli saatu erilaisina lahjoituksina, mm. maaherra Pirkko Työläjärvi, Aurinkobaletin taiteellinen johtaja Raija Lehmussaari ja Turun kaupunginteatterin lavastaja Juha Lukala ohjasivat syntymäpäiviensä yhteydessä saamansa rahalahjoitukset tälle säätiölle. Säätiön perustamislupa saatiin patentti- ja rekisterihallitukselta kuitenkin vasta loppuvuodesta 1996.

Kulttuuritalohanketta oli tänä aikana kehitelty jo pidemmälle. Oli asetettu tavoitteeksi Manillan koko rakennuskannan suojeleminen. Tärkeänä pidettiin erityisesti myös rakennusten keskelle sijoittuvan pihamiljöön suojelua. Tarkoitus oli kunnostaa rakennukset kokonaan kulttuurikäyttöön. Tämän hankkeen toteuttamista varten perustettiin joulukuussa 1996 Toeguep Oy, perustajina Benito Casagrande, Erkki Lehmussaari ja Mikko Mattila. Yhtiön tavoitteena oli hankkia rakennukset omistukseensa ja kunnostaa ne.

Samoihin aikoihin NCC-Puolimatka oli puolestaan päätynyt toisenlaisiin ajatuksiin. Niinpä kaikki vuokrasopimukset sanottiin irti. Aurinkobaletti ei tähän kuitenkaan halunnut suostua. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että Aurinkobaletin kannatusyhdistys otti vastatakseen vuokraustoiminnasta ja samalla rakennusten ja tontin hoidosta. Samanaikaisesti neuvoteltiin eri tahojen kanssa rakennusten suojelemisesta ja ostamisesta. Läänin taidetoimikunta saatiin tekemään museovirastolle suojeluesitys. Museovirastossa oltiin myöntyväisiä suojelulle. Tukea saatiin myös silloiselta ministeriltä Pekka Haavistolta. NCC- Puolimatka ei suojelua vastustanut mutta halusi turvata omat taloudelliset etunsa eli saada korvauksen mahdollisesta rakennusoikeuden menetyksestä.

Turun kaupungin edustajat eivät alkuvaiheessa olleet lainkaan kiinnostuneita asiasta varsinkaan, kun rakennusoikeuden menetykset olisi pitänyt korvata NCC-Puolimatkalle. Vähitellen, eri tahojen kanssa käytyjen lukemattomien neuvottelujen jälkeen alkoi kuitenkin yhteisymmärrystä löytyä. Vuoteen 1998 mennessä oli neuvotteluissa edetty jo pitkälle. Tässä vaiheessa Toeguep Oy muutettiin Kiinteistö Oy Turun Manillaksi ja Turun tanssitaiteen tukisäätiö Pro Manillasäätiöksi.

Säätiö omistaa koko Kiinteistö Oy:n osakekannan. Pro Manillasäätiö otti tehtäväkseen Manillan kiinteistöstä ja vuokrasopimuksista huolehtimisen. Rakennuksia kunnostettiin vuokratuloilla sikäli kuin varoja siihen riitti. Erkki Lehmussaari teki kunnostustöitä aina, kun omilta kiireiltään ehti eli käytännössä yötä päivää.

Vuoden 2000 lopulla oli pitkällisten neuvottelujen jälkeen viimein päästy siihen vaiheeseen, että joulukuun 28. päivänä Kiinteistö Oy Turun Manilla allekirjoitti Turun kaupungin kanssa vuokrasopimuksen Manillan tontista ja kauppakirjan NCC-Puolimatkan kanssa Manillan rakennuksista. Polttimomestarin rakennus ja tontin yläosa kuitenkin jäivät vielä NCC-Puolimatkan omistukseen. Tämä merkitsi sitä, että myös vähäinen osa vanhan viinatehtaan rakennuksen yläpäästä purettiin. Kaupunki ja NCC-Puolimatka olivat sitä ennen sopineet siitä, että kaupunki osti sen osan Manillan tontista, jonka sitten vuokrasi Kiinteistö Oy Turun Manillalle. Samalla kaupunki sitoutui korvaamaan NCC:lle sen menettämän rakennusoikeuden luovuttamalla sille rakennusoikeutta muualta kaupungin alueelta.

Pitkälliset neuvottelut oli siis saatu onnelliseen lopputulokseen. Oli aika ryhtyä toteuttamaan kulttuurikeskuksen kunnostussuunnitelmia. Pankkilainojen, vuokratulojen, lahjoitusten sekä museovirastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Turun kaupungilta saamiensa yhteensä noin 265.000 euron tuella Pro Manillasäätiö keskittyi rakennusten peruskorjaukseen. Tavoitteena oli tehdä kunnostus niin, että rakennusten käyttöhistoriaa on mahdollisimman paljon nähtävissä. Myöhemmin edettiin pankkilainojen turvin niin pitkälle, että myös polttimomestarin talo ja kaupungilta vuokrattu Manillan tontti hankittiin Kiinteistö Oy Turun Manillan omistukseen. 

Manilla-hankkeen läpiviemiseen ja eri vaiheiden neuvotteluihin ovat edellä mainittujen Casagranden, Lehmussaaren ja Mattilan ohella osallistuneet mm. maaherra Pirkko Työläjärvi, kansanedustaja Heli Astala ja kirjastonjohtaja Kirsti Saksa. Pro Manillasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii nykyisin professori Harri Andersson. Säätiön tukena on laaja valtuuskunta, jonka jäseninä on tunnettuja Turun seudun vaikuttajia. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Pertti Paasio.

Lopuksi on syytä todeta, että hankkeen puuhamiehenä ja ideoijana on alusta alkaen toiminut Erkki Lehmussaari. Hän on myös itse omin käsin kunnostanut rakennuksia ja samalla hoitanut Pro Manillasäätiön ja Kiinteistö Oy Turun Manillan hallinnollisia tehtäviä. Hänen työpanoksensa on ollut korvaamaton. Ilman hänen osuuttaan tämä hanke tuskin olisi toteutunut.

Mikko Mattila
Pro Manillasäätiön hallituksen jäsen 1996-2017