© Pia Jalkanen
Liisa Ahola
Kuvataiteilija
Ammatillinen opettaja
www.liisaahola.com
Kuvataiteilijana olen tehnyt viime vuosina pääosin videotaidetta ja installaatioita usein vaihtuvan työparin kanssa.
En koe olevani kovinkaan paikkasidonnainen ihminen, mutta Manillan pihapiiri on vetänyt puoleensa useampaan otteeseen. Manillan pihassa olen pyörinyt reilut kymmenen vuotta. Työskentelin enemmän ja vähemmän aktiivisesti (2010-2020) Manillan pihassa toimineessa V-S kuvataidekeskuksessa. Ullakon työtilassa ehdin olla vain hetken 11/2020-8/2021.
Artefaktum/Arterektum-videoinstallaatio on toteutettu yhteistyössä Janelin Kinnusen kanssa. Perusajatus teoksessa on eräänlainen kuvaelma mielentilasta missä olettamukset syntyvät, ja miten niistä tulee subjektiivisia totuuksia. Paljon puhutaan nyt ihmisen häviävästä luontosuhteesta ja suhtautumisesta toisiin ihmisiin ja muihin eläviin olioihin. Nämä samaiset teemat ovat innostaneet meitä toteuttamaan kyseisen teoksen. Janelin luultavimmin esittelee idean ainakin jonkin verran eri kulmasta ja se onkin parasta parityöskentelyssä, että voi miettiä teoksen sisältöjä laajemmin ja kyseenalaistaa omia ajatuksia. Teoksesta on tehty ensimmäinen versio 2019. Uusin versio valmistui elokuussa 2021 ja on uudelleen pohdittu näkökulma samaisista teemoista, kuin alkuperäisessä versiossa, mutta on samalla uusi kulma. Ollen myös uudelleen esitys ja paluu aiempiin ajatuksiin.
Koen, että kuvataiteen tekemisessä on parasta, ettei asioita tarvitse tehdä jonkin oikean tavan mukaan (verrattuna muihin töihin). Asioita voi lähestyä valtavan vapaasti. Selkeän näkökulman voi pirstoa tai muotoilla uudestaan. Taide voi parhaimmillaan olla tapa kyseenalaistaa asioita. Eikä sen tarvitse olla pelkästään kriittisyyttä vaan voi olla esimerkiksi myös tapa ilmaista asioita ilman sanoja. Videoissani olen sekä pelkistänyt ja kiteyttänyt asioita ja toisaalta antanut asioiden vyöryä ja rönsyillä, rytmillä luotujen tunnelmien kera. Tarkastelen maailmaa huumorilla ehkä itseironisesti tai muuten vain kevyestä kulmasta.
